Imminut sullississut ”Ulluunerani paaqqinnittarfiit - Inissiineq, anineq akiliisarnerlu” Kommuneqarfik Sermersuumoortoq massakkut atorneqarsinnaanngikkallarpoq. Aaqqinneqarnissaa sulissutigaarput. Pisarissersuinera ajuusaarutigaarput. In.in. Kommuneqarfik Sermersooq

Meeqqanut akilersuutinik qinnuteqarit

Maana qinnuteqarit

Kommunerisannuinnaq aalajangersimasunik paasissutissaqarpoq.

Meeqqanut akilersuutit aningaasatigut tapiissutaapput, angajoqqaajusup aappaa (akilersuisussaatitaasoq) angajoqqaajusup aappaanut (akilersuutinik pisussaatitaasoq) akilersuissaaq, assersuutigalugu avinnerup, kingorna meeqqap pilersornissaanut akilersuutaassallutik.


Angajoqqaajusup meeqqamik najortillip – imaluunniit najorteqarnerusartup – angajoqqaajusup aappaata meeqqamut akilersuutinik akiliisalernissaanik qinnuteqaateqarsinnaanera nalinginnaasuuvoq. Meeqqap 18-inik ukioqalernissaata tungaanut akilersuutinik akiliisarneq nalinginnaasuuvoq.

Angajoqqaap akilersuisuusup isertittagai annertuumik allannguuteqarpata – isertitat amerlippata ikilippataluunniit – akilersuutip annertussusia aamma allanngortinneqarsinnaavoq massakkut isertittakkanut naapertuuttunngorlugu.

Akilersuiffigineqartussap akilersuisussaasumiit akiligassaasut tigusimanngippagit, akilersuiffigineqartussap qinnuteqaatigisinnaavaa, kommunip akilersuutit siumoortumik tunniutissagai. Tamatuma kingorna akilersuisussaatitaasumiit aningaasat kommunip akileqqussavai.

Meeqqanut akilersuutinik piniaraanni, piumasaqaataavoq:

  • Meeqqap Kalaallit Nunaanni najugaqartuunissaa
  • Meeqqap imaluunniit pilersuutissanik pisinnaatitaasup danskisut innuttaassuseqarnissaa imaluunniit Danmarkip naalagaaffiillu allat isumaqatigiissuteqarsimanerat malillugu, Kalaallit Nunaanniit akilersuutinik tunineqarsinnaasuunissaa
  • Meeqqap inuusuttulluunniit pisortanit pilersorneqartuunnginnissaa Meeqqap meeravissianngornissaa siunertaralugu paarineqartuunnginnissaa
  • Meeqqap angajoqqaavi najugaqatigiittuunnginnissaat
  • Akilersuisussaatitaasoq toqqaannartumik akiliisimannginnissaa
Akilersuutip annertussusia angajoqqaap akilersuisuusup isertittagaasa annertussusiat apeqqutaatillugu annertussusilerneqartarpoq. Taamaattorli akilersuut akilersuummit nalinginnaasumit annikinnerusinnaanngilaq.

Aallaaviatigut angajoqqaat namminneerlutik aningaasat amerlassusissaat qaqugulu taakku akilerneqarnissaat isumaqatigiissutigisussaavaat. Isumaqatigiissutigisinnaanngikkunikku aningaasat amerlassusissaat qaqugulu akilerneqartarnissaat Eqqartuussiviup aalajangersassavaa.

Meeqqap sumi najugaqarnera apeqqutaatillugu nalinginnaasumik akilersuut annertussusilerneqartarpoq:
  • Meeraq Kalaallit Nunaanni najugaqarpat, nalinginnaasumik akilersuut Namminersorlutik Oqartussanit annertussusilerneqartarpoq. Nalinginnaasumik akilersuutip annertussusia Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata nittartagaani atuarsinnaavat
  • Meeraq Danmarkimi najugaqarpat nalinginnaasumik akilersuut Social og Integrationsministeeriamit annertussusilerneqartarpoq. Nalinginnaasumik akilersuutip Danmarkimi annertussusia Ankestyrelsenip nittartagaani atuarsinnaavat

Akilersuutip qaffanneqarnera
Angajoqqaajusup aningaasarsiai qaffassimappata, akilersugai aamma qaffanneqarsinnaapput.

Meeraq Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi najugaqaraluarpat apeqqutaatinnagu, akilersuutit qaffannissaannut aalajangersaanissamut Ankestyrelsenip aalajangersaanera malinneqassaaq.

Akilersuutit qaffatat pillugit isertitat annertussusaat Ankestyrelsenip aalajangersagai takukkit

Akilersuutit annertussusaasa allanngorneri
Angajoqqaap akilersuisuusup isertittagai annertuumik allannguuteqarpata, akilersuutip annertussusia aamma allanngortinneqarsinnaavoq massakkut isertittakkanut naapertuuttunngorlugu.

Assersuutigalugu akilersuut qaffanneqartoq akiliutigisaraanni isertittakkat appangaatsiarneranni annikillisinneqarsinnaavoq. Taamatuttaaq angajoqqaap akilersuisuusup isertittagai qaffangaatsiarpata akilersuutit qaffatsinneqarsinnaapput.

Akilersuutit immikkut ittut
Meeqqamut ataasiartumik akiliutit ilaatigut qinnuteqaatigineqarsinnaapput. Taakku tassaagajupput ataatsikkut ataasiartumik akiligassap meeqqap:
  • Inunngornerani
  • Kuisinnerani
  • Apersortinnerani

Aamma pisut immikkut ittut tunngavigineqarsinnaapput.

Akilersuutit immikkut ittut pillugit Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata nittartagaani atuarneqarsinnaapput

Ilinniarnermut akilersuutit
Meeraq 18-inik ukioqaleraangat meeqqamut akilersuisussaatitaaneq atorunnaartarpoq. Taamaattorli meeraq ilinniagaqarpat ilaatigut 24-inik ukioqalernissaata tungaanut akilersuutinik pisartagaqarsinnaavoq. Tassani anaanaasup ataataasullu isertittagaat apeqqutaassapput.
Akilersuiffigineqartussap akilersuisussaasumit akiligassaasut tigusimanngippagit, akilersuiffigineqartussap qinnuteqaatigisinnaavaa kommunip akilersuutit tunniutissagai.

Tamatuma malitsigisaanik inuk akiliuteqartussaq akiliinngippat, taava kommunip akilersuiffigitittussamut aningaasat siumoortumik tunniussinnaavai. Tamatuma kingorna akilersuisussaatitaasumit aningaasat kommunip akileqqussavai.

Akilersuutit siumoortumik pisortanit tunniunneqarsinnaasut tassaapput:
• Nalinginnaasumik meeqqanut akilersuutit (A-bibrag), piffissami maannakkut qaammammut 1.000 koruuniusut
• Anaanaasup pilersorneranut akilersuutit, erninissaq qaammatinik marlunnik sioqqullugu aamma ernereernermi qaammat ataaseq sioqqullugu
• Meeqqap inunngorneranut atatillugu aningaasartuutinut akilersuutit
• Meeqqap kuisinneranut akilersuutit
• Meeqqap apersortinneranut imaluunniit pisumut assingusumut atatillugu akilersuutit

Akilersuutit ulloq akiliiffissap kingorna ullormi tulliuttumi tunniunneqartarput. Ulloq akiliiffissaq tassaavoq meeqqap inuuissiorfia aamma tamatuma kingorna ukiup affaata qaangiunnera.


Akilersuutit pisortanit tapiissutitut

Kisimiillutit pilersuisuuguit ataatassarsiuinerlu suli aalajangiiffigineqarsimanngippat imaluunniit pilersuisuutitaasoq toqukkut qimagussimappat, siuliini taaneqartut akilersuutit pisortaniit tapiissutit pissarsiarisinnaavatit.

 

Taama pisortaqartillugu akilersuutit meeqqap inuuia ulloq ullormik ataatsimik sioqqutsisumik tamatumalu kingorna ukiup affaata qaangiunneri tamaasa tunniunneqartarput.

Meeravissiartaarnermi tapiissutit
Angajoqqaavissiaagussi meeravissiartaarsimagussilu meeravissiartaarneq sioqqullugu ilissinniissimanngitsumik, meeravissiartaarnermi tapiissutinik pissarsisinnaavusi.

Taamaattoq taamaallaat meeravissiartaarnermi tapiissutinik pissarsisinnaavusi suliniaqatigiiffik akuerisaasoq aqqutigalugu meeravissiartaarnissaq ingerlanneqarsimappat aamma meeqqap aaneranut atatillugu angalanermut aningaasartuuteqarsimagussi.


Malugiuk

Akilersuutit siumoortumik akilersuutiginerini makku atuupput:

• Akilersuutip tigussaasunngorlugit agguarlugilluunniit tunniunneqarnissaanik kommune naliliippat tamanna meeqqamut pitsaanerusoq
• Akilersuutit meeqqap 18-iliinissaata tungaanut ingerlanneqassasut, sivisunerpaajutilluguli meeqqap katinnissaata tungaanut
• Meeraq ilinniartuuppat 18-ileereernermi akilersuutit sivitsorneqarsinnaammata. Meeraq ilinniagaqartuuppat akilersuutit sivitsorneqarnissaat pillugu Eqqartuussivimmut qinnutigissavat
• Nalinginnaasumik amerlanerusunik akilersuutinik pisinnaatitaaguit, ilassutigineqartoq siumut tunniunneqarsinnaanngilaq
• Akilersuutip annertussusia Eqqartuussivik aqqutigalugu qinnuteqaateqarnikkut allanngortinneqarsinnaammat

 

Meeqqamut akilersuutinik qinnuteqaateqassaguit ilissi angajoqqaatut inissisimanersi apeqqutaavoq.

Averusernermi avinnermilu
Averuserniarussi avinniarussiluunniit meeqqanut akilersuutit qanoq pineqarnissaat averusernermi avinnermiluunniit aalajangiiffigineqassapput.

Katissimaneq, immikkoorlunili najugaqarneq
Katissimagussi immikkulli najugaqalersimallusi, qinnuteqarnissamut immersugassamik immersuissaasi. Qinnuteqaateqarnermi immersuiffissat Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata nittartagaani nassaarisinnaavatit. Aamma immersuiffissat Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut aasinnaavatit, Nuummilu najugaqanngikkuit najukkami politeeqarfimmut aasinnaavatit.

Qinnuteqarnissamut immersuiffissaq Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata nittartagaatigut uani aajuk

Uppernarsaatit pisariallit tamaasa qinnuteqaammut ilanngutissavatit. Uppernarsaatit suut ilanngutissaneritit immersuiffissami takusinnaavat. Uppernarsaatit eqqortut tamakkerlugit ilanngussimanngikkukkit suliaq Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata suliarisinnaanngilaa.

Nuummi najugaqaruit qinnuteqaateqarnermi immersugaq aamma uppernarsaatit pisariallit tamaasa Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut nassiutissavatit. Nuummi najugaqanngikkuit taakku politeeqarfimmut tunniutissavatit.

Katissimanngitsut imaluunniit najugaqatigiinngitsut
Katissimanngikkussi imaluunniit najugaqatigiinngikkussi, Eqqartuussivimmut saaffiginnissaatit.
Akilersuutip annertussusia taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq tamanna aappaasup arlaata kissaatigippagu.

Akilersuut allanngortinniarlugu qinnuteqaatiginiarukku akilersuut pillugu suliamik aalajangiisoq siulleq attavigissavat, tassa Naalagaaffiup Sinniisoqarfia imaluunniit najukkami Eqqartuussivik.

Meeqqanut akilersuutit pillugit suliamik Naalagaaffiup Sinniisoqarfia aalajangeeqqaartuusimappat, allannguutissatut qinnuteqarnermi immersugassaq immersussavat. Qinnuteqaateqarnermi immersuiffissaq Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata nittartagaani nassaarisinnaavat.

Akilersuutip allanngortinnissaanut qinnuteqarnissamut immersuiffissaq uani aajuk

Qinnuteqarnissamut immersuiffissat Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut aasinnaavatit Nuummilu najugaqanngikkuit najukkami politeeqarfimmut aasinnaavatit.

Uppernarsaatit pisariallit tamakkerlugit qinnuteqaammut ilanngutissavatit. Uppernarsaatit ilanngutassat immersuiffissami takusinnaavatit. Uppernarsarsaatit pisariallit tamakkerlugit ilanngussimanngikkukkit suliaq ilinnut tunngasoq Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata suliarisinnaanngilaa.

Qinnuteqaat uppernarsaatinik pisarialinnik ilalik Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisoqarfianut imaluunniit Nuummi najugaqanngikkuit najukkami politeeqarfimmut nassiutissavat tunniukkiartorluguluunniit.

Meeqqanut akilersuutit pillugit suliamik najukkami Eqqartuussivik aalajangeeqqaartuusimappat, akilersuutip annertussusia allanngortinniarukku najukkami Eqqartuussivimmut saaffiginnissaatit.
Akilersuutit siumoortumik tunniunneqartarnissaannut qinnuteqarniaruit, siullermik Eqqartuussivikkoortumik akilersuutit aalajangersartinnissaannut qinnuteqaatigissavatit. Taamaaliussaatillu qinnuteqarnissamut immersuiffissaq ataaniittoq atorlugu, taannalu Eqqartuussivimmut tunniutissavat imaluunniit nassiutissavat.

Akilersuutit siumoortumik tunniunneqartarnissaannut qinnuteqarnissamut immersuiffissaq uani aajuk

Suliaq inerneqareerpat, aningaasat tunniunneqarnissaannut kommunerisannut qinnutigissavatit. Uppernarsaatit makku nassassavatit:
  • Eqqartuussivimmit akilersuutit pillugit aalajangersagaq
  • Ataatassarsiuussinermi suliap ingerlanera
  • Akilersuutinut avinnissamullu suliaq

Akilersuisussaatitaasoq toqukkut qimagussimappat, meeqqanut akilersuutit kommunimut toqqaannartumik qinnuteqaatigineqassapput.
Kommunimit aalajangiunneqartoq isumaqatiginngikkukku, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortissinnaavat.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuuteqarit
Innuttaasumut

sullissivik.gl-imut tikilluarit

Sullissivik Innuttaasumut isilerputit. Suliffeqarfiutilimmut nuunniaruit, qulaani ‘Suliffeqarfiutilimmut’ toqqassavat.