Imminut sullississut ”Ulluunerani paaqqinnittarfiit - Inissiineq, anineq akiliisarnerlu” Kommuneqarfik Sermersuumoortoq massakkut atorneqarsinnaanngikkallarpoq. Aaqqinneqarnissaa sulissutigaarput. Pisarissersuinera ajuusaarutigaarput. In.in. Kommuneqarfik Sermersooq

Angalatilluni napparsimanermi ikiorneqarneq

Kalaallit Nunaata Danmark, Savalimmiut, Sverige, Norge, Finland, Island, Europamilu nunat arlallit najorallartillugit napparsimalernermi ikiorneqarnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigai. Najorallarnerat tamatumani isumaqarpoq takornariatut angalanerit, tikeraarluni angalanerit assigisaallu qaammatit arfinillit inorlugit sivisussuseqartut.

Tamanna isumaqarpoq nunani allaniitillutit napparsimaninni ilaatigut ikiorneqarsinnaasutit. Napparsimanermi ikiorneqarsinnaaneq isumaqatigiissutaasoq pisortat peqqinnissaqarfiini taamaallaat pisinnaavoq.

Nunani taakkunani tamani napparsimanermi ikiorneqarsinnaanermut maleruagassat assigiinngitsorujussuupput. Taamaattumik pingaarluinnarpoq aallartinnak makku misissussagakkit:
• napparsimalissaguit ikiorneqarsinnaanersutit
• sumi ikiorneqarsinnaanersutit
• aamma nunani ornitanni qanoq ikiorneqarsinnaanersutit

Malugiuk
Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit, EU-p aamma nunat EØS-imik taaneqartartut avataaniittut isumaqatigiissuteqarfigisimanngilai. Tamanna isumaqarpoq nakorsaatit, nakorsarneqarnerlu, kiisalu angerlamut angallanneqarneq nammineq akilertussaagitit.
Piumasaqaatit
Kalaallit Nunaata Danmark Savalimmiullu naalagaaffeqatigai. Danmarkimi Savalimmiunilu nalunaarusiortoqarsimavoq innuttaasut Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimi Savalimmiunilu peqqinnissamut tunngatillugu sullinneqarnissaannik pisinnaatitaaffiliisumik.

Kalaallit Nunaanni najugaqaruit Danmarkimiikkallarninni Savalimmiuniikkallarninniluunniit tassanngaannartumik napparsimalissagaluaruit imaluunniit nappaatigeriikkat ajorseriassagaluarpat, ajutuussagaluaruit assigisaannilluunniit pisoqassagaluarpat passunneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarputit. Napparsimanermi ikiorneqarnerup nunap nammineq innuttaasa ikiorneqartarnerat assigaa.

Napparsimanermi akeqanngitsumik taamaallaat ikiorneqarsinnaavutit tassanngaannartumik napparsimaleruit imaluunniit anigorsinnaanngisannik nappaatigisat tassanngaannartumik ajorseriarpat. Nakorsarneqarnerit tassanngaannartumik pisumit peqquteqanngitsut aningaasartuutitaat tamaasa illit nammineq akilertussaavatit.

Nunami najorallakkanni napparsimaleriasaarnermi, anigorsinnaanngisamik nappaatip ajorseriataarneratigut, ajutoornermi assigisaannilluunniit pisoqartillugu makku pisinnaatitaaffigaatit:
• kommunimi najorallakkanni napparsimmavimmi akeqanngitsumik nakorsarneqarneq
• Danmarkimi sygesikringsgruppe 1-itut pisinnaatitaaffeqarputit, aamma Savalimmiuni sygekassemut ilaasut assigalugit akeqanngitsumik nakorsamit ikiorneqarneq. Nakorsap akilerneqarnissi piumasarippagu tamatuma kingorna danskit kommunianni najukkanni sygesikringskontorimi akiliutigisimasatit utertissinnaavatit. Savalimmiuni najugaqarfinni sygekassemut ullut 14-it qaangiutsinnagit saaffiginnissaatit
Nakorsamit aalajangerneqartumik nakorsaatinut taperneqarneq. Danmarkimi Savalimmiunilu innuttaasut assigalugit taperneqarssaatit. Nakorsaatip akiata tapiissutillu assigiinngissutaat nammineq akilissavat
Pilertortumik pisariaqartumik kigutileritinnermut tapit. Kigutileritikkaanni akileeqataassuteqartoqartarpoq. Danmarkimi Savalimmiunilu innuttaasunut tapiissutaasartut amerlaqataannik taperneqassaatit. Sinneri nammineq akilissavatit. Eqqumaffigissavat danskit savalimmiullu oqartussaasuisa “pilertortumik pisariaqartumik” kigutileritinneq pineqartillugu “nerukitsuararsuarmik” isumaqartimmassuk. Tamanna isumaqarpoq assersuutigalugu ikkinni marniliorneqartillugu, kigutit ilaavisa katannerisigut, kigutit napinerisigut assigisaannilluunniit pisoqartillugu taamaallaat tapiisoqartarpoq

Akiliutigisimasamik utertitsineq
Akiliutigisimasanik utertitsineq pisarpoq danskit kommunianni najugaqarfigisanni sygesikringskontorimut aningaasartuutigisimasat uppernarsaataat nassarlugu saaffiginnikkuit.

Savalimmiuni ullut 14-it qaangiutsinnagit Heilsutrygd-imut saaffiginnissaatit.

Kalaallit Nunaat qimatsinnagu pingaaruteqarpoq kommunimi najugaqarfinni allaffimmit imaluunniit nammineerlutit sullissivik.gl-ikkoorlutit najugaqarnermut uppernarsaammik pissarsinissat, Kalaallit Nunaanni najugaqarninnik uppernarsaasumik, taamalu tassanngaannartumik napparsimalernermi nakorsarneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarlutit. Najugaqarnermut uppernarsaammik atuuttumik peqanngikkuit nakorsarneqarneq nakorsaatillu tamaasa ilinnut akilersinneqassapput.
Piumasaqaatit
Nunat Avannarliit inunnik isumaginninnermik qulakkeerinninneq Nordisk Konvention (Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat) isumaqatigiissutigisimavaat, tamatumani naalagaaffiit ilaasortaasut akornanni peqqinnissamik sullissinermik qulakkeerisoqarluni. EU-mi peqqussutit tapertalersorpai.

Nunat Avannarliit – Finland, Norge, Sverige Islandilu – najorallartillugit napparsimanermi, peqqinnissamik suliaqartut isaanniit isigalugu pisariaqartumik ikiorneqartussaatitaavutit.

Nakorsaatitornissap pisariaqarnera nalilersorneqartarpoq najugaqarnerup sivisussusaa nappaatillu suussusaa aallaavigalugit. Tamanna isumaqarpoq nappaat aalajangersimasoq nakorsarneqarnissamik ingerlaannartumik kinguneqarneq ajortoq. Aamma tamanna isumaqarpoq ajoqusernerit nappaatilluunniit aalajangersimasut tassanngaannartumik pisuunngitsut ilaatigut nakorsarneqarsinnaasartut. Nakorsarneqarneq pisarpoq nunap nammineq innuttaasuinut atugassarititaasut assigalugit. Nammineq akileeqataasoqakkajuttarpoq illit nammineq akiligassannik.

Piumasaqaatit
Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngilaq, taamaattorli peqqussut 1408/71 Nunatsinnit akuersissutigineqarsimavoq, tamannalu naapertorlugu napparsimanermi kalaallisut innuttaasut Europami nunani arlalinni ikiorneqarsinnaapput.

Europami nunat makku: Belgien, Bulgarien, Cypern, Estland, Frankrig, Grækenland, Holland, Irland, Italien, Letland, Liechtenstein, Litauen, Luxembourg, Malta, Polen, Portugal, Rumænien, Schweiz, Slovakiet, Slovenien, Spanien, Storbritannien aamma Nordirland (kiisalu Gibraltar), Tjekkiet Tyskland, Ungarn aamma Østrig najorallarneranni nunap nammineq innutai assigalugit nakorsaasersorneqarnissamik pisariaqartitsineq naapertorlugu napparsimanermi nakorsarneqarsinnaatitaavutit.

Nakorsaasersorneqarnissamik pisariaqartitsineq nalilersorneqartarpoq najugaqarallarnerup sivisussusaa nappaatillu suussusaa tunngavigalugit. Aamma tamanna isumaqarpoq ajoqusernerit nappaatilluunniit aalajangersimasut tassanngaannartumik pisuunngitsut ilaatigut nakorsarneqarsinnaasartut.

EU-p iluani peqqinnissakkut sullinneqarsinnaatitaaneq uppernarsarsinnaaqqullugu ataatsimoorussamik uppernarsaasiortoqarsimavoq Blå Sygesikringsbevisitut ilisimaneqartumik. Blå Sygesikringsbevisili Kalaallit Nunaanni piunngimmat pingaaruteqarpoq najugaqarnermut uppernarsaativit nassarnissaa. Najugaqarnermut uppernarrsaammi allassimasarpoq ”Proof of right to healthcare in Greenland”, taannalu isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut tunngasumik sullinneqarsinnaatitaasutit, taamalu aamma Europami nunani taaneqartuni aamma.

Nunani tamalaani napparsimanermi ikiorneqarsinnaaneq nunallu ataasiakkaat immikkut maleruagassarititaat sukumiinerusumik atuarsinnaavatit Styrelsen for Patientsikkerhed i Danmarkip nittartagaani uani:

Det blå EU-sygesikringskort | Styrelsen for Patientsikkerhed (stps.dk)

Malugiuk
Nakorsarneqarneq pisarpoq nunap nammineq innuttaanut atugassarititaasut assigalugit. Nakorsarneqarnermut nammineq akiliuteqartitsisoqakkajuppoq.

Piumasaqaatit
Kalaallit Nunaat Nunat Avannarliit, EU-p nunallu EØS-imik taaneqartartut avataaniittunik nunanik allanik isumaqatigiissusiorsimanngilaq. Tamanna isumaqarpoq nakorsarneqarneq tamaat nakorsaatillu pissarsiatit illit tamaasa akilertussaagitit.

Taamaattumik nunarsuarmi nunanut allanut angalatillutit angalanermut sillimmasertassaatit.
Nunani allani nakorsarneqarneq nakorsaatilluunniit nammineq akilersimagukkit Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmit aningaasat utertissinnaanngilatit.

Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup Kalaallit Nunaannut angerlaanneqarneq aamma akilerneq ajorpaa.

Akiliutigisanik utertitsineq nunami nakorsarneqarfigisanni pissasoq aallaaviusarpoq.

Akiliutigisimasat utertinnissaat aamma qinnutigineqarsinnaavoq International Sygesikring ved Styrelsen for Patientsikkerhed aqqutigalugu. Utertitsisarneq sukumiinerusumik uani atuarsinnaavat.
Angalanermut sillimmasiineq
Nunanut allanut angalassaguit iliuusissat pitsaanerpaaq tassaavoq angalanermut sillimmaserneq. Angalanermut sillimmasernerup aningaasartuutit makku matussusertussaavai:
• nakorsarneqarneq
• napparsimmavimmi uninnganeq
• nakorsaatit
• angerlamut ingerlanneqarneq

Tamanna aamma atuuppoq Danmarkiliassaguit.

Malugiuk
Peqqinnissaqarfiup kaammattuutigaa angalanermut tamatigut sillimmasertassasutit, angalatillutit napparsimanermut angalanermullu ingerlanneqarnermut aningaasartuutit matussusiisussamik.

Najugaqarnermut uppernarsaat
Sumulluunniit aallaruit pisariaqarpoq najugaqarnermut uppernarsaateqarnissat sullissivik.gl imaluunniit najukkanni innuttaasunik sullissivik aqqutigalugu pissarsiarisassannik, uppernarsarsinnaasariaqarakku Kalaallit Nunaanni najugaqarlutit – taamaalillutillu peqqinnissakkut sullinneqarsinnaatitaallutit. Angalatillutit najugaqarnermut uppernarsaat nassartuaannassavat, taamaaliunngikkuit nakorsarneqarnerit nakorsaatillu tamaasa tamakkiisumik ilinnut akilersinneqartussaassammata.

Pingaaruteqarluinnarpoq najugaqarnermut uppernarsaatip nassarnissaa nunani Kalaallit Nunaata isumaqatigiissusiorfigisimasaani, soorlu Danmarkimi, Nunani Avannarlerni EU-milu nunani nakorsarneqarsinnaaninnut uppernarsaatitut atortussaagakku.

Uppernarsaatini kukkunerit
Uppernarsaatini kukkuneqartoq paasigukku innuttaasunik sullissivimmut nunaqarfimmiluunniit allaffimmut illit nammineerlutit saaffiginnissaatit.

Najugaqarnermut uppernarsaat uani aajuk
Pilertortumik pisariaqartumik kigutileritittariaqalernermut tapit
Kommunimi najorallakkanni sygesikringskontorimi kigutit nakorsaata akiliisimaninnut uppernarsaataa nassarlugu saaffiginnikkuit akiliutigisimasatit utertinneqassapput.

Savalimmiuni najorallakkanni sygekassimut ullut 14-it qaangiutsinnagit saaffiginnissaatit.

Nakorsanit akeqanngitsumik ikiorneqarneq
Danmarkimi: Nakorsap akiliinissat piumasarippagu danskit kommunianni najorallakkanni sygesikringskontorimi akiliutigisimasatit kingorna utertissinnaavatit.

Savalimmiuni najorallakkanni sygekassimut ullut 14-it qaangiutsinnagit saaffiginnissaatit.

Nunani Avannarlerni Europamilu: Aallannginninni nunami ornitassanni napparsimanermi qanoq ikiorneqarsinnaanermut malittarisassat misissorluaqqissaaqqaartariaqarpatit.

Styrelsen for Patientsikkerhedip nittartagaani nunani avannarlerni nittartakkat pineqartumut attuumassuteqartut nassaarisinnaavatit:


stps.gk-mi nunani tamalaani sygesikring aamma Europami nunani kalaallisut innuttaassuseqartut napparsimanermi ikiorneqarfigisinnaasaanni immikkut malittarisassat atuuttut pillugit annertunerusumik uani atuarsinnaavutit:
Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik
Imaneq 1A - 401
Postboks 1160
3900 Nuuk

Oqarasuaat: (+299) 34 50 00
Fax: (+299) 34 55 05
E-mail: pn@nanoq.gl
Nittartagaq: www.naalakkersuisut.gl
Innuttaasumut

sullissivik.gl-imut tikilluarit

Sullissivik Innuttaasumut isilerputit. Suliffeqarfiutilimmut nuunniaruit, qulaani ‘Suliffeqarfiutilimmut’ toqqassavat.