Imminut sullississut ”Ulluunerani paaqqinnittarfiit - Inissiineq, anineq akiliisarnerlu” Kommuneqarfik Sermersuumoortoq massakkut atorneqarsinnaanngikkallarpoq. Aaqqinneqarnissaa sulissutigaarput. Pisarissersuinera ajuusaarutigaarput. In.in. Kommuneqarfik Sermersooq

Tusagassiortoq (MA)

Ilinniakkap suunera: 393016

Maana qinnuteqarit

Paasissutissat

Tusagassiornermik masterinngorniarnissaq naleqqussagaavoq qinnuteqartussanut paasissutissiinermik tusagassiornermillu soqutigisalinnut imaluunniit allatut oqaatigalugu ilinniakkamik allamik tunuliaquteqarlutik paasissutissiinermik suliaqalerusuttunut.

Anguniagaavoq ilinniakkap ilisimatusarnermut tusagassiornermullu tunngasortai akuleriissillugit suliassaqarfimmi periutsinik genrenillu ilinniartitsinissaq. Aamma anguniagaavoq tusagassiortutut suliat suleriaatsillu sungiusartillugit misilittagaqarfigilersinnissaat ilutigalugulu ilinniartut faginik ilisimatusarnermik imalinnik attuumassutilinnik ilinniartinnissaat.

Ilinniarneq ukiunik marlunnik sivisussuseqartussaq piffissap ilaannaa ingerlasartussaavoq modulinut agguagaalluni semesterillu ingerlanerani qaammatillu aappaata qeqqakkuutaartumik ulluni pingasuni atuartitsineq ingerlanneqartassaaq taavalu semesterip ingerlanerani nittartagaq iluaqutigalugu sungiusaatit, gruppemi suleqatigiinneq, siunnersuineq, ilitsersuineq utertitsiffigineqarnerlu ingerlanneqartassallutik.

Ilinniakkap tuniussassarai tusagassiortutut piginnaanngorsarninni sakkussatit. Piginnaasarilissavatit isumassarsiatsialannik pissarsiorneq, paasiniaaneq, apersuineq oqaluttuassannillu paasissutissiinerit.

Ilinniakkami sammineqassaaq paasissutissiineq pitsaassusilik atorsinnaalluartorlu. Tassani ilinniagassaraatit tusagassiortup sulisarnera - isumassarsiamiit oqaluttuap naammassilluni saqqummersittarnera. Aamma ilinniassavatit tusagassiortup ilikkagassai, soorlu oqaluttuarnermut teknikki, periutsit, genrit kiisalu fagimi ileqqussarititaasut, naleqartitat allarpassuillu tusagassiornermut tunngasut.

Ilinniartitaaneq ilisimasassanik tunniussisussaavoq aammali fagip teorivinik periusaanillu piginnaanngorsarfiusunik. Taamatullu aamma periarfissiissaaq oqaluttuatsialannik nammineq suliaqarsinnaanngornermut.

Anguniarparput inuiaqatigiinni demokratimik tunngaveqarlutik ingerlasuni tusagassiornerup atuuffianik paasitinnissat. Tusagassiornermik masterinngoruit kingorna tusagassiorneq inuussutissarsiutigisinnaanngussavat.

Inersimasuuvutit naalakkisaartuullutillu. Nutaanik ilikkagaqarusullutit tamaviaarsinnaavutit. Bacheloritut naammassereernikuuvutut, diplomiuvutit imaluunniit allamik ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqareernikuuvutit. Kissaatigivatit paasissutissiineq attaveqaqatigiinnerlu piginnaanngorsarfigissallugit. Immaqa paasissutissiisarfimmi, tusagassiorfimmi kattuffimmiluunniit atorfeqareerputit qamuunalu kissaatigisorujussuullugu attaveqaqateqarnerup paasissutissiinerullu pikkoriffiginerulernissaa.

Aamma ilisimassavat ilinniartitsineq marluinnik oqaaseqarluni ingerlasussaammat, kalaallisut danskisullu kiisalu ilinniartitsinerup ilai tuluttut ingerlanneqarsinnaammata. Taamaattumik pingaartuuvoq qinnuteqartussap soraarummeerfeqartuunissaa kiisalu kalaallisut, danskisut tuluttullu oqaatsinik piginnaanngorsarsimasuunissaa, oqalussinnaalluni allassinnaallunilu.
Tusagassiornermik masterinngorniarnissaq naleqqussagaavoq qinnuteqartussanut paasissutissiinermik tusagassiornermillu soqutigisalinnut imaluunniit allatut oqaatigalugu ilinniakkamik allamik tunuliaquteqarlutik paasissutissiinermik suliaqalerusuttunut.

Anguniagaavoq ilinniakkap ilisimatusarnermut tusagassiornermullu tunngasortai akuleriissillugit suliassaqarfimmi periutsinik genrenillu ilinniartitsinissaq. Aamma anguniagaavoq tusagassiortutut suliat suleriaatsillu sungiusartillugit misilittagaqarfigilersinnissaat ilutigalugulu ilinniartut faginik ilisimatusarnermik imalinnik attuumassutilinnik ilinniartinnissaat.

Ilinniarneq ukiunik marlunnik sivisussuseqartussaq piffissap ilaannaa ingerlasartussaavoq modulinut agguagaalluni semesterillu ingerlanerani qaammatillu aappaata qeqqakkuutaartumik ulluni pingasuni atuartitsineq ingerlanneqartassaaq taavalu semesterip ingerlanerani nittartagaq iluaqutigalugu sungiusaatit, gruppemi suleqatigiinneq, siunnersuineq, ilitsersuineq utertitsiffigineqarnerlu ingerlanneqartassallutik.

Ilinniakkap tuniussassarai tusagassiortutut piginnaanngorsarninni sakkussatit. Piginnaasarilissavatit isumassarsiatsialannik pissarsiorneq, paasiniaaneq, apersuineq oqaluttuassannillu paasissutissiinerit.

Ilinniakkami sammineqassaaq paasissutissiineq pitsaassusilik atorsinnaalluartorlu. Tassani ilinniagassaraatit tusagassiortup sulisarnera - isumassarsiamiit oqaluttuap naammassilluni saqqummersittarnera. Aamma ilinniassavatit tusagassiortup ilikkagassai, soorlu oqaluttuarnermut teknikki, periutsit, genrit kiisalu fagimi ileqqussarititaasut, naleqartitat allarpassuillu tusagassiornermut tunngasut.

Ilinniartitaaneq ilisimasassanik tunniussisussaavoq aammali fagip teorivinik periusaanillu piginnaanngorsarfiusunik. Taamatullu aamma periarfissiissaaq oqaluttuatsialannik nammineq suliaqarsinnaanngornermut.

Anguniarparput inuiaqatigiinni demokratimik tunngaveqarlutik ingerlasuni tusagassiornerup atuuffianik paasitinnissat. Tusagassiornermik masterinngoruit kingorna tusagassiorneq inuussutissarsiutigisinnaanngussavat.

Inersimasuuvutit naalakkisaartuullutillu. Nutaanik ilikkagaqarusullutit tamaviaarsinnaavutit. Bacheloritut naammassereernikuuvutut, diplomiuvutit imaluunniit allamik ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqareernikuuvutit. Kissaatigivatit paasissutissiineq attaveqaqatigiinnerlu piginnaanngorsarfigissallugit. Immaqa paasissutissiisarfimmi, tusagassiorfimmi kattuffimmiluunniit atorfeqareerputit qamuunalu kissaatigisorujussuullugu attaveqaqateqarnerup paasissutissiinerullu pikkoriffiginerulernissaa.

Aamma ilisimassavat ilinniartitsineq marluinnik oqaaseqarluni ingerlasussaammat, kalaallisut danskisullu kiisalu ilinniartitsinerup ilai tuluttut ingerlanneqarsinnaammata. Taamaattumik pingaartuuvoq qinnuteqartussap soraarummeerfeqartuunissaa kiisalu kalaallisut, danskisut tuluttullu oqaatsinik piginnaanngorsarsimasuunissaa, oqalussinnaalluni allassinnaallunilu.

Inatsisartut inatsisaat nr. 14 12. juni 2019-meersoq piginnaatitsivoq, mesterinngorniarluni qinnuteqartoq arlaatigut ilinniakkamik allamik assigusumik tusagassiortunngorniarnermiit allaanerugaluamik ilinniagaqarsimatillugu tigusaasinnaasoq, ukuusinnaapput:

• Bachelorimik ilinniarneq,
• Diplominnassutigalugu ilinniarneq
• Ilinniartitaaneq ingerlaqqiffiusoq assersuutigalugu av teknikkeri imal grafikkeri
• Nunani allani ilinniarneq assigusoq

Qinnuteqartoq ilinniarnerminit naammassinnereernerup kingorna minnerpaamik ukiuni marlunnik sivisussusilimmik ilinniagarisimasaanut tunngassutilimmik inuussutissarsiutigalugu suliffigisimasaa. Ilinniarfiup inuussutissarsiutigalugu suliffigisimasat arlaatigut attuumassuteqarsimaneranik naliliiumaarpoq.

Tusagassialerinermut Immikkoortortaq qinnuteqartunik piumasaqaatinik naammassinninngitsunik ilinniarnermut tunngassutilitigut assigusumik naammassinnissimasoqartillugu immikkoortumik nalilersuinikkut tigusisinnaatitaavoq. Tusagassialerinermut Immikkoortortaq aalajangersinnaatitaavoq ilinniarniaq arlaatigut saniatigut misilitseqaassanersoq.

Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.

Uku atussavatit

• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.

Uku atussanngilatit

• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).

Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.

Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.

Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.

Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk.
Qinnuteqaatit Ilisimatusarfimmit suliarineqassaaq, ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqaatit Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit suliarineqassalluni, kisianni taakku tamarmik Ilisimatusarfimmit allaffissornikkut aqunneqassapput.

nalunaarfigineqassaatit akuerisaasimanerlutit imaluunniit akuerisaasimannginnerlutit.

Eqqaamallugu ilumut ilinnialerniarlutit nalunaarutigissagakku.

Qinnuteqarnerpit nalaani suli soraarummeersimanngikkuit akuerineqarsinnaavutit soraarummeerninni angusisimanissat piumasaqaatiginerqarluni.
Eqqaamallugu soraarummeersimanermut uppernarsaat nassiunneqassammat kingusinnerpaamik juunip 29-ani.

Ilinniarnerup qaqugu aallartinnissaa, ilinniagaqarnersiutit il.il. pillugit kigusinnerpaamik 15 januaari Iliisimatusarfimmit ilisimatinneqassaatit.

Ilinniarnermik aallartiffik
-
Neqeroortoq
Ilimmarfik

Aningaasaqarneq
Sulisitsisunniit akissarsiaqassaatit, tamanna pissutigalugu ilinniarnersiutinik imaluunniit ilinniartut akissarsiaanik pisinnaanngilatit.

Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliissanngilatit

Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 7 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit .Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat

Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut

Masterinngoruit suliatigut qaffassarsinnaanngussaatit imatullu piginnaanngorsarlutit:

• Tusagassiortutut paasissutissiisartutulluunniit ilinniagalittut sulisinnaanngussaatit, immaqa taamatut suliassat aallutarereeraluarlugit allagartartaarfigalugit taamalu suliassaqarfiup iluani piukkunnarsarnerullutit, periutsinik atuinerullutik atuagarsornertaanillu tunuliaquteqarluarnerullutik sulisinnaanngorlutit.
• Tusagassiorfiit tusagassiornerullu qanoq sulisarnerinik ilisimasaqarnerulissaatit taamalu piginnaanngorsarlutit ilinniaqqillutit siunissamilu allamut saannissat kissaatigukku periarfissaqarnerulissallutit.
• Piginnaanngorsarnitit uppernaatissaqartilissavatit, massakkut suliffigisanni kiisalu piginnaanngorsaqqinninni.

Nuummi najugaqaruit ilinniagarlu soqutigalugu, pisortarisat periarfissaq pillugu oqaloqatigiuk. Allannguuteqartoqarsinnaagaluartoq Tusagassiornermut Immikkoortortami pilersaarutaareerpoq ullut atuartitsiviusussat imatut inissitsitersimassasut.

Ilinniarnermik aaqqissuussineq
https://da.uni.gl/media/1ohckasq/master-i-journalistik-studieordning.pdf

Isumaqaruit Ilisimatusarfiup akuerineqarnissannik aalajangiinera maleruagassanik unioqqutitsisinerusoq maalaarsinnaavutit. Maalaarut allaganngorlugu nassiutissavat ilinniartunik kiffartuussivimmut: studieadm@uni.gl. Maalaarut tunngavilersussavat tunniutissallugulu kingusinnerpaamik aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit.

Uannga allanneqarpoq: Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut, Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Ilisimatusarfik
Manutooq 1
Postboks 1061
3905 Nuussuaq
Oqarasuaat: +299 38 56 00
Mail: mail@uni.gl
Nittartagaq: www.uni.gl
Innuttaasumut

sullissivik.gl-imut tikilluarit

Sullissivik Innuttaasumut isilerputit. Suliffeqarfiutilimmut nuunniaruit, qulaani ‘Suliffeqarfiutilimmut’ toqqassavat.